|
Kaikki 3 koiraani syövät tällä hetkellä pääasiassa raakaa lihaa, luita
ja kasviksia. Monet ihmettelevät miksi tehdä ruoka itse, kun
nykyään on tarjolla huima valikoima helposti annettavia
kuivamuonia. Niinpä, siinä vasta kysymys!
Vuoden 2006
aikana innostuin ensimmäisen kerran ruuan valmistamisesta
koirille. Kyseessä ei suinkaan ole gourmet-kokkailua, vaikka
joskus työmäärältään sitä ehkä hieman vastasikin. Tuolloin
vanhempieni luona asuessani Pimu ja Nero söivät vain
raakaruokaa, ne siis niin sanotusta barffasivat. Itse en
varsinaisesti BARF -sanasta tykkää, se antaa helposti väärän
ja turhan jyrkän mielikuvan koirieni ruokinnasta. Koirien
ruoka-annokset koostuivat raakaruokinnan aikana lihaisista
luista, lihasta, rasvoista ja öljyistä sekä kasvissoseista
ja kananmunista. Myös tietyt lisäravinteet, kuten merilevä,
valkosipuli, biotiini ja B-vitamiini kuuluivat koirien ruuan
sekaan kuureina. Kaikki suhteellisen tarkoin lasketuin määrin.
Raakaruokinnan aikana taloon tuli uusi pentu, Doris, joka
kasvoi koko pentuajan itse valmistamallani raakaruualla.
Ihan pieleen ei ruokinta ilmeisesti mennyt, koska kasvu oli
erittäin tasaista ja terveeksi on myös luustoltaan kuvattu.
Raakaruokintaa jatkoin aina vuoden 2008 alkuun asti, kunnes
ruuan tekemiseen ei yksinkertaisesti enää riittänyt aikaa,
puhtia ja tilaa. Pakastetut ruuat täyttivät pakastinta ihan
kiitettävästi... Kiinnostus raakaruokintaa kohtaan kuitenkin
säilyi sekä aikomus aloittaa ruuan itse valmistaminen
jossain vaiheessa uudelleen.
Vuodesta 2008
vuoteen 2010 Doris ja Pimu söivät kuivamuonaa. Doriksen
ruuan valinta oli helppo, ruuaksi valikoitui Jahti & Vahti
kana-riisi. Pimu on syönyt useita ruokamerkkejä elämänsä
aikana, pääasiassa Nutroa, 1st Choicea ja BentoKronea. Kana-
ja kalkkuna-allergisena sille on tosi vaikea löytää
kohtuuhintaista ruokaa, johon ei ole lisätty siipikarjaa
missään muodossa. Etsimisen jälkeen löytyi 1st Choicen
lammas-riisi, jossa ei ole kananrasvaa. Ruoka kuitenkin oli
ilmeisesti liian hyvin sulavaa ja aiheutti närästystä ja
nopeasti tyhjenevän vatsan Pimulle. Tästä seurauksena
oksentelua, ruohon ja roskien syönti sekä mahaan popsitut verhot
huononolon vuoksi. Seurauksena leikkauspöytä ja asian
todellinen pohtiminen jatkon kannalta!
Taas vaihdettiin
merkkiä, Bento Kronen lammas-riisiin. Oletin tämän ruuan
olevan siipikarjaton, mutta allergiaoireiden tullessa esiin
tutkin ruokaa tarkemmin ja sen koostumusta oli muutettu:
lisäämällä mm. siipikarjanrasvaa ruokaan. Kyllästyin täysin kuivamuonaan ja siihen, etten tiedä mitä ne
sisältävät! Vuoden 2010 lopulla siis aloitin raakaruokinnan uudelleen
ja sitä jatketaan Pimun
loppuelämä, oli tilaa pakastimessa tai ei. ;) Saman ruuan
saavat myös Doris ja Hurri, tosin monipuolisempana.
Raakaruokinnan aikana olen huomannut merkittäviä muutoksia
koirien ulkomuodossa. Karva on erilaista ja parempikuntoista
kuin kuivamuonalla, ylipainon kanssa ei ole ongelmia ja
ulosteiden määrä on pienentynyt huomattavasti. Korvat eivät
töhni lainkaan ja koirat ovat virkeämpiä kuin kuivamuonan
kanssa. Myös ns. koiranhaju on jäänyt unholaan. Toki
koirissa on vieläkin ominaistuoksu, mutta se ei ole niin
ällöttävän päälletunkeva kuin kuivamuonaa syötettäessä.
Elimistö siis on selvästi puhtaampi kuona-aineista kuin
kuivamuonan syötön aikana. Runsaasti siis syitä, jotka saavat jatkamaan joskus
hieman vaivalloistakin ruokintamuotoa sitkeästi eteenpäin!
Pimun ruokinnan
vaikeus on edesauttanut omaa mielenkiintoani tietää mitä
ruoka todella sisältää, valmisruokiin kun lisätään ties mitä
ja sisältöä ei ilmoiteta tarkasti. Tämä vaikeuttaa
allergisen koiran ruuan etsimistä erittäin paljon. Onneksi
voin kuitenkin todeta, että Pimulla allergiat ja
iho-ongelmat ovat tavallaan erittäin suppeat ja kotiruuassa
helposti vältettävät.
Päivitetty
15.11.2011 |
